Terveisiä energiapääkaupungista ja yhteistyön ekosysteemistä!

kahdeksan panelistia WIC-talolla

Innokaupungit vierailivat 5.-6.10. Suomen energiapääkaupunki Vaasassa, joka havittelee myös maan onnellisimman kaupungin titteliä. Tapaaminen oli samalla Innokaupunkien verkoston vuoden päätapahtuma, joka järjestettiin samalla viikolla kansallisen Kaupunkifoorumin kanssa.

Vaasassa on 68 000 asukasta ja suuralueella 114 000 asukasta. Neljännes Suomen energia-alan työvoimasta työskentelee Vaasassa, joka on maailman kärjessä sähkö- ja automaatioteknologiassa. Kansallisuuksia kaupungissa on 120 maasta. Yliopisto-opiskelijoita on 14 000 ja korkeakouluja kokonaiset kuusi.

Tässä muutama nosto päivien parhaista paloista:

1. Suomen energiateknologiaviennistä 30 % on lähtöisin Vaasasta

Wärtsilä on rakentanut kestävän teknologian teknologiakeskuksen (Sustainable Technology Hub) ja yhteistyön ekosysteemin uusia innovaatioita ja teknologian tuotantoa varten. Yhtiö liputtaa avoimuuden kulttuurin puolesta Partner Campus -toiminnassaan, jonka periaatteena on, että osallistujat jakavat avoimesti myös omat ideansa ja tuotoksensa.

– Jaamme sekä riskit että tiedon, ohjelmapäällikkö Juha Päivike kertoo.

Yhteistyön kulttuuri edellyttää Päiviken mukaan sitä, että johto on täysin toiminnan takana. Ekosysteemimäistä yhteistyötä helpottaa hänen mukaansa suomalaisten välinen perusluottamus.

– Se on meidän kansalaisominaisuus, meidän “niche”.

Osaamisessa monikulttuurisuus on valttia, ja Wärtsilän Suomen toimipisteissä on henkilökuntaa 50 eri maasta.

Suomen energiateknologiaviennistä 30 % on lähtöisin Vaasassa. Wärtsilä tarjoaa teknologiaratkaisuja meri- ja energiateollisuuden tarpeisiin, kuten joustavia energialaitos- ja akustoratkaisuja. Uusiutuvat energianlähteet ja niistä seuraava sähköntuotannon tasapainottamisen tarve ja vanhojen fossiilisia polttoainetta käyttävien energianlähteiden alasajo edellyttävät uudenlaista osaamista.

Meriteollisuus on ollut perinteisesti riippuvaista fossiilisista polttoaineista. Päästöjen vähennysvaade on 60 % vuoteen 2030 mennessä. Päiviken mukaan uusia mahdollisuuksia on metanolissa, metaanissa, ammoniakissa ja vedyssä.

2. Suomi tarvitsee valtavan määrän osaajia

Päivän paneelikeskustelussa nousi esiin uusien osaajien tarve. Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen huomautti, että vuonna 2032 Suomessa on ikäluokan puolesta vähemmän korkeakouluopiskelijoita kuin tällä hetkellä, vaikka tarve on moninkertainen.

-Eurooppa tarvitsee 85 000 uutta tohtoria globaaliin tutkimustoimintaan vuoteen 2030 mennessä.

Keskustelijat toivat tähän liittyen esiin kompastuskiviä, kuten korkeakoulututkintojen kasautumisen samoille ihmisille, liian hitaan siirtymisen korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutuksen tarpeista eri aloilla (sote vrt. insinöörialat). Martikaisen mukaan Suomessa tullaan siirtymään jatkossa enemmän Ruotsin ja Norjan malliin, jossa tutkinto kasataan jatkuvan oppimisen palasista.

Hallitusohjelmaa panelistit kiittivät siitä, että siinä on nähty TKI-toiminnan arvo. Yhteistyötä kansainvälisen rahoituksen saamiseksi (Esim. Horisontti ja EUI) ja verkostoitumiseksi he toivoivat lisää. Suomen yrittäjien asiantuntija Maria Nyroos toivoi, että TKI-toimintaa kohdennettaisiin enemmän myös keskisuuriin yrityksiin pelkkien suuryritysten sijaan.

-Muut hakevat rahoitusta pelkän aihion perusteella ja suomalaiset odottavat, että idealla on 10 vuoden kehitystyö ennen kuin rohkaistuvat kertomaan siitä rahoittajille, Nyroos harmitteli.

3. Kaupungit ja EU:n rahoitus ja verkostot

EU:ssa on tarjolla lukuisia kaupunkialoitteita ja rahoitusohjelmia ja monet Innokaupungit ovat mukana useissa EU-tason kaupunkiverkostoissa. Esimerkiksi European Urban Initiative tarjoaa mahdollisuuksia kevyempään verkostoitumiseen sekä varsinaiseen hankerahoitukseen. Esimerkiksi Vaasa ja Mikkeli ovat saaneet hyötyjä ekosysteemityölleen European Cluster Excellence Initiativesta.

Globaaleja kaupunkitrendejä voi pohtia ja ennakoida Future Radar -työkalun avulla. VTT:n vetämän työpajan tulokset tukevat Innokaupunkien vaikuttavuusmallin ennakointiosion rakentamista. Innokaupunkien vaikuttavuusmalli julkaistaan vuodenvaihteessa.

Suvin kooste EU-ohjelmista ja aloitteista (rakennerahastot.fi)